tiistai 14. helmikuuta 2012

Aivot alkavat toimia

Olen punninnut aivojen spatiaalisen oppimiskyvyn palautumista kitaransoiton avulla. En harjoittele varsinaisesti, vaan soitan tietynlaista musiikkia satunnaisesti päivän mittaan 10-15 minuuttia kerralla.
Viime talvena, ryhtyessäni elvyttämään kehon emäspuskureita, aivoni hahmottivat musiikista liian lyhyen pätkän kerrallaan, voidakseni soittaa improvisoiden jonkin biisin alusta loppuun. En kyennyt muodostamaan kokonaiskuvaa kappaleesta, en yhdistämään komppia, sooloja ja laulua, eikä motoriikkakaan toiminut pehmeästi.
Happo-oireet ovat lieventyneet tasaisesti ja soittaminen sujuu aivan eri tavalla aina kun stressihormoneita on veressä vähän, kuten yöllä. Päivällä, stressihormonitason ollessa luontaisesti korkeampi, soittamiseen ilmaantuu täsmälleen samat ongelmat, kuin viime talvena.
Koska improvisaatio perustuu spatiaaliselle oppimiselle, voi tästä päätellä, että stressihormonit estävät spatiaalista oppimista ja häiritsevät psykomotoriikan kannalta tärkeitä alueita ja prosesseja aivoissa. Tuntuu hyvältä saada musiikki takaisin elämään, niin monen vuoden jälkeen.

27.5.2010